keskiviikko 3. helmikuuta 2021

Luonto äärellä

 Luonto harrastus alkoi oikeastaan silloin kun ensin muutimme 18 vuotta sitten kaupungista maalaiskuntaan ja lopulta 10 vuotta sitten maalle.

Kaupunkilaistyttö ei ollut koskaan nähnyt kuovia tai töyhtöhyyppää, joita opin tunnistamaan peltojen laidalta. Valokuvaus on aina kiinnostanut ja kamera alkoi kulkea mukana pellon laidoilla ja metsissä. Kuvasin luontoa ja eläimiä ja sitä kautta halusin oppia tunnistamaan kuvaamani eläimet. Tästä alkoi  tieni oppien luonnosta ja sen eläimistä. 

Nykyään kamera on mukanani lähes aina kun kuljen luonnossa, joko treenaamassa koiraa tai muuten vain. Usein tulee myös lähdettyä ihan varta vasten katselemaan mitä kuvattavaa löytyisi.





Koirien työskentely on yksi mieluinen kuvauksen aihe


Saaliskuvat tuovat muistot onnistuneista tilanteista


Usein saaliit voidaan jättää juoksemaan



Luonnossa nautitut eväät maistuvat paremmalle kuin kotona syödessä

Kyllä, jos joku näkisi minut tuolla metsätiellä. Hyvin usein makaan siellä kamera kohti maata




Eihän ne kuvat teknisesti ole mitään parhaita ja joskus tulee kuvattua myös auton ikkunan läpi, mutta tilanteet tulevat melko nopeastikin.





Luonto on meillä lähellä, joskus riittää että istut kameran kanssa parvekkeella




Suokukko oli viime kevään uusi tuttavuus























Tämäkin keltavästäräkki oli täysin uusi tuttavuus