Luolakoirametsästystä

Olin lauantaina taas seuraamassa luolakoirametsästystä saksanmetsästysterriereillä. Mielenkiintoista seurattavaa. Eräksi kahdelle terrille molemmille supi ja mäyrä.

Tammikuu Pohjois-Karjalassa on ollut outo, ei juurikaan lunta ja lähes koko kuukausi menty +keleillä.

Jänisjahdista supijahtiin

Se on tuo vanhin dreeverimme iän myörä päättänyt perhetyä petojahtiin. Jälleen tänään kuviteltiin, että koira otti jäniksen ajoon, mutta niin vain ajettava osoittautui supikoiraksi. Kiven koloon ajettua täytyi soittaa luolametsästäjät paikalle, jotka ottivatkin ensimmäisen supin rassilla ja toisen terrillä. Oli jälleen kokemusrikas päivä, vaikka toinen koira joutuikin odottelemaan autossa. No huomenna otetaan Rutun kanssa uusiksi.

Luonnon seuraamista

Vielä on riittänyt kelejä käydä metsällä, mukana usein kulkee myös lapinkoiran pentu Ilta.

Luontoa on hienoa seurata myös ihan omalta kotipihalta. Paljon erilaisia lintuja laudalla näkyy ja niiden lajeja on mukava opiskella.

Vuosi 2019

Vuosi vierähti ilman päivityksiä. Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö metsässä ole tullut käytyä, kyllä siellä on käyty.
Tavoitteet joita asetettiin kaudelle on täyttyneet, tuosta nuorimmasta dreeveristä tuli Kva ja venäjänajokoirallekin saatiin se ensimmäinen kaato. Venakon kanssa on saanut töitä tehdä ihan urakalla ja kehitys ei ole ollut toivotunlaista, mutta aika näyttää tuleeko siitä peliä. Muutamia onnistumisia kuitenkin kauteen on senkin kanssa mahtunut. Pari rusakkoa eräksi ja yllätykseksi ilves ajo! Myös kettu on kelvannut ajettavaksi. Se on vain edelleen sellainen pentumainen höselö.

Ellu aiheutti huolta ja ahdistusta jäätyään mäyrän luolaan jumiin, onneksi ystävälliset luolametsästäjät riensivät apuun sen jälkeen kun palolaitoksen miehetkään eivät koiraa pystyneet auttamaan. Terriapu palvelun kautta saatiin apua ja koira pinnalle. Tästä olenkin erittäin kiitollinen pelastajille.

Iltalehden uutiset aiheesta