Pohdintaa dreeveristä
ja sen tulevaisuudesta
Nyt kun tuo pikku sorkka on sallittu dreeverillä ja
ensimmäinen kausi on takana, niin ajattelin pohtia rodun tulevaisuutta. Jo
alkuun olin hieman kriittinen pikkusorkan mukaan ottamista ajokokeisiin ilman
erillistä ohjeistusta sen arvosteluun.
Alkuun mietin sen
ajamista ja sorkan helppoutta verrattuna jäniksen ajoon.
Vaikka kuinka osa ihmisistä edelleen väittää että kauriin
ajattaminen on jopa vaikeampaa kuin jäniksen niin en oikein usko tähän. Se mitä
itse olen ainakin kasvatin omistajilta kuullut, (meillä ei juuri pikkusorkkaa
ole ja omilta koirilta niiden ajaminen on pyritty kitkemään pois) on sorkan
ajaminen dreeverille huomattavasti helpompaa. Sen verran omakohtaista kokemusta
on, että edesmennyt uroksemme ei ollut kuin tuuriajuri jänikselle ja mieluummin
se etsikin joko kauriin tai ketun ajoon, jota se pystyi ajamaan erittäin
sujuvasti. Onhan sorkasta jäävä hajujälkikin jo järjellä ajateltuna suurempi
verrattuna jänikseen. Monesti koira laitetaan näkösorkalle tai alueelle jossa
sorkkaa on joka puskassa ja ajot lähtevät lähes poikkeuksetta alle tunnin.
Kuinka käy rodun kylmähaulle, kun jo nyt on paljon sellaisia koiria jonka
mukana isäntä tai emäntä kulkee metsässä. Jänis pystyy piiloutumaan ajossa
koiralta useita kertoja, mutta sorkalta se ei onnistu. Toki jos alueella on
vesistöjä niin sorkka todennäköisesti käyttää niitä, mutta eihän se ole koiran
huonoutta jos niin käy. Luulen, että koira joka on aloitettu opettamaan suoraan
pentuna sorkalle, ei välttämättä pysty ajamaan jänistä sujuvasti. Lisäksi
koepapereita seuratessa on selkeästi huomattu, että jos koiralla on toisessa
erässä sorkka ajo ja toisessa jänisajo niin lähes poikkeuksetta sorkka ajo on
pidempi ja sujuvampi.
Kokeissa ei enää arvosteta jänisajoja lainkaan sillä ne
arvostellaan samalla tavalla kuin sorkka. 120 minuuttia suoraa huutoa kauriille
tai peuralle saa todennäköisesti ajon sujuvuudesta ja äänen annosta aivan
erilaiset pisteet kuin 120 minuuttia katkonaista jänisajoa, jossa sattuu eteen
pentujänis tai jänis joka tahtoo tehdä kaikki kiemuransa paluuperistä tiellä juoksemiseen.
Lisäksi se, että ajoeläin on aina jänis, ellei sitä nähdä antaa
jalostuksellisesti väärää tietoa.
Kun sorkka nyt on sallittu olisiko hyvä, että mentäisiin
Ruotsin malliin kokeissa eli lähes ainoastaan pitkiä kokeita. Se antaisi
mahdollisuuden ympäri Suomen sorkkatuloksiin, sillä kaikkialla ei ole
mahdollista järjestää päivän kokeita sorkalle usealle koiralle.
Ödematapaukset
Valitettavasti pelkään että rodussa ödematapaukset
lisääntyvät ja se tulee olemaan myös Suomen linjoissa suurempi riski. Nuoren
koiran ajattaminen sorkalla lämpimässä/kylmässä kelissä rasittaa nuoren koiran
keuhkoja, voi altistaa ödemalle. Vaikka
tämä ei ole täysin tutkittua tietoa niin itse uskon tähän teoriaan. Toki
perimällä on asiansa ja riski on suurempi sellaisilla joiden perimässä on riski
koiria. Suomessa ei tähän asti ole ollut suurta ongelmaa ödeman osalta, sillä
ajoeläin ollut piilotteleva jänis ja keuhkot sekä äänenanto on ollut
vähäisempää, jolloin keuhkot eivät ole rasittuneet liikaa. Nyt tilanne on
toinen.
Yhteenveto
Dreeveristä on tullut ns. muotirotu ja kaikki pennut menevät
kaupaksi. Vaikka vanhemmat eivät olisi koskaan käyneet edes metsässä.
Huonommillekin koirille saadaan kaatoja sorkan osalta ja jäniskoirien osuus
tulee vähenemään. Ruotsissa ei juuri enää ole tassukoiria, vaan suurin osa
kannasta on sorkkakoiria. Nyt ollaan menossa Suomessa samaan suuntaan ja
tassukoirien osuus vähenee entisestään. Terveyden osalta tuo ödema on suuri
riski, sillä jo 4 kk ikäisiä koiria ajatetaan sorkalla. On hienoa, että
pikkusorkan metsästys tuli sallituksi Suomessakin ja näin ollen saadaan uusia
harrastajia, mutta olisi pitänyt ottaa maltilla rodun jalostaminen sekä
kokeiden osalta sääntöuudistus.
